1800-luvun alussa Eurooppaan syntyi vahvoja valtiota kuten Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Venäjä. Ne olivat Euroopan johtavia valtiota, jotka halusivat laajentua ja sen myötä hankkivat siirtomaita itselleen. Euroopalla oli ylivalta teollistumisen takia ja maatalous maat jäi siitä syystä Euroopan jälkeen. Teollisuuskaupunkien syntyminen oli Englannissa nopeaa 1800-luvun alussa. Teollisuus imi väestöä kaupunkeihin.
1800-luvun teollistuvalla valtiolla oli suunta kohti liberalismiä. säätyoikeuksia lakkautettiin, liikkumisen vapaus sallittiin ja vaatimuksia kansalaisoikeuksista lisättiin.
Kapitalismi eli vapaa markkinatalous synnytti yhteiskuntaan uuden luokan porvariston he olivat tehtaiden omistajia, suurkauppiaita tai pankkiirejä. Tämä luokka oli pieni mutta vaikutusvaltainen
Teollistumisen hyödyt olivat säännöllinen palkansaanti, työnteon helpottuminen, selvät vapaapäivät ja palkan saannin myötä rahaa saattoi myös jäädä ylimääräiseen kulutukseen kuten suklaaseen tai vaatteisiin. Työtä tehtiin kellon tahtiin, joten arkeen tuli omat rutiinit, myös talouden kasvu paransi ihmisten elämää ja siten elintaso nousi.
Teollistumisen haitat olivat tehtaiden työpäivien pituus, meluisuus, ahtaus ja vaaralliset työolosuhteet myöskään alussa ei ollut minkäänlaisia ammattiliittoja, jotka olisivat voinut suojella työntekijöitä. Tehtaat saastuttivat huomattavasti ympäristön ilmaa, paksut savupilvet leijailivat tehtaiden yllä siten että ihmisten oli vaikea hengittää. Teollistumisen myötä maalta kaupunkiin muuttaneet ahtautuivat pieniin asuntoihin koska tila ei ollut riittävä. Asuntojen ahtauden ja huonon hygienian myötä sairaudet ja taudit levisivät. Vakavimpia ongelmia oli keuhko- ja kulkutaudit, lavantauti, kolera, tuberkuloosi. Kuitenkin suurin syy sairauksiin oli viemäreiden ja puhtaan veden puuttuvuus. Kaupunkia täyttivät jätteet ja lika, sillä jätteet laskettiin avo-jokiin, joista se levisi juomaveteen pilaten sen.
Euroopan väestönkasvun kiihtymisen syyt olivat väestön terveyden kohentuminen, lasten kuolleisuuden väheneminen, elinolojen parantuminen ja tautien kuriin saaminen.
Teollisuus aiheutti myös paikallisia ympäristö katastrofeja, kuten kemian tehtaat myrkytti joet, järvet ja maaperän. Likaa siirrettiin laitakaupungille, joten lika oli päättäjien silmistä poissa, siten lika oli haitaksi sinne syntyvälle työväestölle ja köyhille. Vasta 1880-luvulla bakteorologia selvitti ympäristön terveysriskit, sen jälkeen kansalaiset tahtoivat puhtaammat elinolot.
n.1800-1900 lukujen vaihteessa Euroopassa ja Yhdysvalloissa syntyi niin sanottu hygieninen vallankumous. Sillä pyrittiin poistamaan vakavien sairauksien aiheuttajat. Uudistuksia olivat vesi ja viemäriputkien rakentaminen ja kaupunkien rakennusmääräykset esim. asuinalueet erotettiin teollisuus alueista. Terveystilanne parautuikin nopeasti ja siten kuolleisuus laski myös eri
yhteiskuntaluokat pyrittiin erottamaan toisistaan eri alueille.
Teollistumisesta seurasi Poliittisten puolueiden, ammattiliittojen ja uusien keksintöjen (esim. höyryjuna,höyrylaiva) synty.
Siirtomaaita alettiin hyödyntämään todenteolla raaka-aineiden lähteitä kerättiin ja siirtomaihin perustettiin tehtaita. teollistuvien maiden taloudellista laajentumista elettiin kutsua ensin kolonialismiksi ja sitten imperalismiksi. Imperalismissa siirtomaita kytkettiin suoraa emämaan talouteen. Siirtomaista tuli myös hyviä paikkoja markkinataloudelle, koska niiden väkiluku oli moninkertainen emämaahan verrattuna. Siirtomaiden raaka aineista ja aluesta syntyi kilpailua.
Lähteet:
kaikkien aikojen historia 1 kirja
Tekijät:
Jonna
Sofia
Ronja
Milja
Riku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti